maanantai 14. syyskuuta 2015

Seitsemän onnekasta koiraa

Uuden edessä olisi joskus helpompi olla kuin koira. Silloin ei tarvitsisi kauheasti etukäteen jännittää eikä tieto mahdollisesti tulevasta elämänmuutoksesta tuo perhosia vatsaan tai vie yöunia. Silloin valikoituminen satojen muiden joukosta yhdeksi onnekkaaksi ei muuta sillä hetkellä mitään.

Ihmisellä on vaikeampaa. Niin kuin nyt vaikkapa Paolalla, joka oli elokuussa Rosiorin kunnallisella tarhalla jälleen mahdottoman tehtävän edessä: poimi joukosta ne koirat, joille antaa mahdollisuus kokea elämä kotikoirana ilman jatkuvaa taistelua tilasta, ruoasta ja ihmisen kosketuksesta. Katso silmiin elämää, joka ei ole elämää ja nälkää, joka ei johdu vain ruoan vaan kosketuksen puutteesta. Valitse ne, joille mahdollisuus uuteen elämään ei tule liian myöhään, joilla uskoa ihmisen hyvyyteen vielä kaikeasta huolimatta on.
Rosiorin kunnallinen tarha. Kuva: Taija Jolanki


Pentukoirat valikoituvat mukaan helposti, sillä niillä on enemmän toivoa sopeutumisesta ja vähemmän kokemuksia elämän julmuudesta.

.
Kerttu(ylh.) ja Pörrö Paolan sylissä


Pörrö ja Kerttu kävelivät onnekseen Rosiorissa Paolaa vastaan ja päätyvät aikanaan todennäköisesti myös Kulkureiden adoptio-ohjelmaan, mikäli kaikki menee niin kuin pitää. Kumpaisenkin pikkuhaukun on käytävä vielä läpi rokotusohjelmansa ja kasvettava hiukan, mutta ajan kuluessa näemme molemmat toivottavasti kotia etsivien joukossa

Aikuista koiraa on sen sijaan potkaistava vielä hieman isompi onni, jotta ne valikoituvat satojen muiden kaltaistensa joukosta niiksi, joiden nimen eteen liitetään kaukana Suomessa tuo ihana tunniste: Kotia etsivä koira. Se on ehkä vasta jono sanoja, mutta kuitenkin merkki siitä, että parempaa on luvassa. 

Barosa on yksi heistä. Tämä noin nelivuotias tyttönen asustaa sekin Rosiorin kunnallisella tarhalla. Hieman häkeltynythän tyttö on näkemästään ja kokemastaan, mutta antoi kuitenkin säyseästi ihmisen käsitellä itseään. Turkki sillä vielä oli täynnä kirppuja ja lihaa vähänlaisesti luidensa ympärillä, mutta jokin siinä silti kiinnitti Paolan huomion. 




Barosa

Bibi ja Bimi ovat nuoria aikuisia koiria, jotka Paola niin ikään poimi tarhalta adoptio-ohjelmaan. Ne ovat täynnä elämäniloa ja rakkautta ihmisiin ja siis mainiota kotikoira-ainesta. Ransumainen ulkonäkö ja pörröisen otsatukan alta pilkistävät nappisilmät ovat aikamoisen vetoavat, joten pidä varasi! Saatat rakastua :)


Bimi


Bimi & Paola (ylh. ja kesk.) ja Bibi




Affi on noin vuoden ikäinen koira, joka on viettänyt tarhalla jo puolisen vuotta. Energisenä ja aktiivisena koirana tarha ei todellakaan ole sen ihanneympäristö. Sellainen olisi varmasti omistautunut, sitoutunut ja rakastava koti Suomessa - ja nyt sillä on vihdoinkin toivoa sellaiseen pääsemisestä.

Affi tarkkaili maailman menoa pöydän alta.



Turre-vanhus Rosiorissa

Turre(vas.) ja Affi






Tarha, ainakaan sellainen kuin Rosiorin kunnallinen tarha, ei ole millekään eläimelle ihanteellinen ympäristö. Virikkeettömyys, koirien väliset tappelut ja kilpailu resursseista kuuluvat tarhaelämän arkeen, niin valitettavaa kuin se onkin. 

Näitä oloja pakoon pääsi onneksi seniorikansalainen Turre, joka adoptio-ohjelmaan valikoiduttuaan muutti OneVet-hoitolan tiloihin saadakseen rauhassa odottaa siellä kodin löytymistä. Sen nöyrä, palvova katse seurasi Paolaa tarhalla vierailun ajan, ja koiran koko olemus ja elämää nähneet silmät tekivät häneen sellaisen vaikutuksen, että vanhaherra on nyt muiden onnekkaiden joukossa kotia etsimässä.

Nämä seitsemän koiraa ovat ihan erityisen onnekkaita, sillä niillä on nyt mahdollisuus omaan kotiin. Tarhalle Rosioriin, ja kaduille ja  tarhoille ympäri Romaniaa jää silti tuhansia ja taas tuhansia koiria - ja lisää syntyy joka päivä. Tämän seitsikon onnenpotku on osoitus siitä, että kun on oikeassa paikassa oikeaan aikaan, voi elämä muuttua pysyvästi.

Ainoa kestävä, tehokas ja eettinen tapa tyhjentää tarhat ja kylätiet kulkukoirista on suunnata kaikki mahdolliset resurssit sterilointiprojekteihin. Steriloitu narttukoira ei synnytä enää yhtään ei-toivottua pentuetta ja kastroitu uros ei enää ole osallisena uusien kulkukoirien syntymisessä. Rescueyhdistys Kulkurit Ry:n päällimmäinen tarkoitus onkin tehdä itsensä tarpeettomaksi. 


Rosiorin onnekas seitsikko on vielä autuaan tietämätön siitä hurjasta onnenpotkusta, joka niitä on kohdannut. Ne leikkivät, syövät ja nukkuvat, kuten tekivät eilen ja toissapäivänä ja viime viikolla. Ne janoavat ihmisen kosketusta ja huomiota ja menevät ilosta sekaisin kun sellaisen kohteeksi pääsevät. Ne nousevat koppinsa katolle pitämään silmällä ohi ajavaa maailmaa ja odottavat.

Bibi koppinsa katolla elokuussa 2015

Kuvat: Paola Suhonen
Teksti: Anna-Sisko Sorsa




lauantai 5. syyskuuta 2015

Matkalla kotiin

Tänä iltana Romanian jättää taakseen paitsi Paola, myös kuusi onnekasta koiraa, jotka matkaavat uuteen kotimaahansa aloittamaan elämänsä rakastettuina ja odotettuina perheenjäseninä, kotikoirina. 

Adoptiotoiminnalla ei ratkaista Romanian kodittomien koirien ongelmaa, sen tekee pitkäjänteinen ja sitkeä työ sterilointien saralla, johon Kulkurit voimakkaasti panostavatkin. 

Adoptiotoiminta tarjoaa kuitenkin koiraa harkitsevalle eettisen vaihtoehdon koiran ottamiselle. Adoptio-ohjelmassa olevat koirat ovat syntyneet maailmaan ja jo olemassa ja adoptio ulkomaille on niille ainoa mahdollisuus oikeaan koiran elämään. Adoptio on onnekkaiden yksilöiden kohtalo ja vain murto-osaa kohtaa jättipotti, ikioma koti. 

Adoptio pelastaa yhden yksilön elämän ja se itsessään on arvokasta.

Tänään Suomeen saapuu uutta elämäänsä aloittamaan kuusi entistä kulkuri-koiraa. Kurkataanpa hieman tarkemmin tämän kertaisiin lottovoittajiin. 

IXY
Pikkuinen Ixy matkustaa tänään Paolan matkatavarana matkustamon puolella, sillä se on saapujista kaikista pienin. Alle puolen vuoden ikäinen Ixy on yksi viidestä pennusta, jotka hylättiin pahvilaatikossa eläinsuojelija Mandru Luizan portille. Alkuun pentuja jännitti kovasti, mutta Luizan hellässä huomassa niistä kuoriutui nopeasti leikkisiä, avoimia ja reippaita koiravauvoja.


Ixy
Kuva: Mandru Luiza


DASTAN B
Dastan on syntynyt Romaniassa arviolta 2008-2009. Se sai elää verrattain onnellista elämää pitkään, sillä se oli omistettu koira. Vuonna 2014 omistaja kuitenkin muutti ulkomaille ja jätti Dastanin kodittomaksi.
Onnenkantamoisen myötä Asociatia A Doua Sansan Carmen osui Dastanin tielle ja se muutti Glinan tarhalle odottamaan toista mahdollisuutta. 

Paola teki kahden päivän vierailun Glinan tarhalle matkallaan, siitä kirjoitukset täällä ja täällä.
Kulkurien adoptio-ohjelmassa lempeä Dastan ehti olla lokakuusta 2014, kunnes se tänä kesänä sai nimensä perään sen kaikista kauneimman sanan; "varattu".


Dastan lokakuussa 2014
Kuva: Kulkurit
BITI
Mustia koiria on maailmassa kodittomana kaikista eniten, ja niitä lopetetaan esim. Yhdysvalloissa kaikista eniten, sillä ne eivät saa koteja yhtä hyvin kuin muun väriset kanssakoiransa.
Siksipä sekä Asociatia A Doua Sansan kuin Kulkurienkin väki huokasi syvään, kun Glinan tarhalle hylättiin keväällä 12 pennun pentue, joista suuri osa oli pikimustia. 

Bitiä kohtasi onni. Joku huomasi sen mustasta väristä huolimatta ja se jättää tänään Romanian taakseen. 
Bitin sisarukset jäävät yhä odottamaan ihmeitä tapahtuvaksi, Boo, Berry, Biri, Bibi ja Bora ovat kaikki mahdollisuutensa ansainneet.




Biti
Kuva: Kulkurit


CICA
Cican tarina on tyypillinen romanialisen koiran tarina. Se löydettiin kesällä harhailemasta kadulta emonsa kanssa. Cican onneksi sen löysi OneVet-klinikan työntekijä, joka korjasi pennun ja emon turvaan. Lukemattomille muille ei käy yhtä hyvin.
Paola vieraili Onevetissa kahtena päivänä matkansa aikana ja tutustui niin klinikan täydellä sydämellä työtä tekeviin ihmisiin kuin klinikan tiloissa omia koteja odottaviin koiriinkin. Vierailusta voi lukea lisää täältä ja täältä
Cica saapuu Suomeen tänään kotihoitoon. Kotihoitajana toimiminen on yksi tapa auttaa.




Cica
Kuva: Kulkurit

BUBUCA
Persoonallinen ja hellyttävä Bubuca tuli Kulkurien adoptio-ohjelmaan jo vuonna 2013.
Alunperin kadulta turvaan poimittu Bubuca joutui käymään läpi monia vaiheita ja selättämään vieläpä sydänmadonkin, mutta onneksi sen maaliskuussa varannut suomalainen perhe on odottanut koiraansa kärsivällisesti ja tänään odotus vihdoin palkitaan.



Bubuca
Kuva: Kulkurit



MINI LEUCHU
Romaniassa kadulle päätyvät koirat ovat usein omistajiensa hylkäämiä. Niin kävi myös seniorikoira Leuchulle. Miksi ennen kodissa asunut Leuchu hylättiin, emme tiedä, mutta voimme kuvitella pappakoiran hämmennyksen ja hädän kun niin kävi. OneVetin Dr. Adina pelasti tämänkin koiran ja Kulkurien adoptio-ohjelmaan päästyään sitä kohtasi suuri onni, sillä nyt sitä odottaa eläkepäivien ajaksi koti Suomessa, josta sitä ei enää hylätä. Kulkureissa olemme aina erityisen onnellisia, kun joku näistä vanhemman koirapolven edustajista saa vielä oman kodin loppuelämäkseen. 


Mini Leuchu
Kuva: Kulkurit


Mikäli olet kiinnostunut adoptoimaan koiran Romaniasta, tutustuthan huolellisesti kaikkiin adoptioinfoihin Kulkurien sivuilla ennen yhteydenottoa.

Arkipäivää Romaniassa. Muuan mies ilmestyy hevosvaunuillaan yhteistyökumppanimme Luizan kotiovelle kesäkuun alussa, kantaen mukanaan laatikkoa. Laatikossa on koiranpentuja, jotka tämä mies haluaa Luizan ottavan huostaansa. Vaihtoehtona on että pennut mahdollisesti joutuisivat oman onnensa nojaan mikäli Luiza ei niitä huoli. Luiza tietysti ottaa suloiset pennut hoitoonsa. Pennut olivat saapuessaan täynnä kirppuja, joten pennut pestiin huolella ja ulkoloishäädettiin useaan kertaan.
Pennut, joista tyttöjä Aruna ja Bia sekä pojat Kiss, Babe ja Ixy ovat olleet aluksi hieman ujohkoja, mutta reipastuvat päivä päivältä. Pennut ovat kaikki leikkisiä ja viihtyvät hyvin muiden pentujen kanssa. Alkujännityksen laannuttua tykkäävät olla ihmisten lähellä ja ovat reippaita sekä iloisia pikku pentuja.
- See more at: http://kulkurit.fi/ixy/#sthash.WqiP1GWL.dpuf

Tänään kellon lyödessä keskiyötä Helsinkiin laskeutuu jälleen yksi Kulkuri-lento ja toivotamme lämpimästi tervetulleiksi kotiin Paolan ja kaikki kuusi onnellista koiraa <3
Arkipäivää Romaniassa. Muuan mies ilmestyy hevosvaunuillaan yhteistyökumppanimme Luizan kotiovelle kesäkuun alussa, kantaen mukanaan laatikkoa. Laatikossa on koiranpentuja, jotka tämä mies haluaa Luizan ottavan huostaansa. Vaihtoehtona on että pennut mahdollisesti joutuisivat oman onnensa nojaan mikäli Luiza ei niitä huoli. Luiza tietysti ottaa suloiset pennut hoitoonsa. Pennut olivat saapuessaan täynnä kirppuja, joten pennut pestiin huolella ja ulkoloishäädettiin useaan kertaan.
Pennut, joista tyttöjä Aruna ja Bia sekä pojat Kiss, Babe ja Ixy ovat olleet aluksi hieman ujohkoja, mutta reipastuvat päivä päivältä. Pennut ovat kaikki leikkisiä ja viihtyvät hyvin muiden pentujen kanssa. Alkujännityksen laannuttua tykkäävät olla ihmisten lähellä ja ovat reippaita sekä iloisia pikku pentuja.
- See more at: http://kulkurit.fi/ixy/#sthash.WqiP1GWL.dpuf

Sateenkaaren päässä

Perjantain Paola vietti Gradistean kylässä eläinsuojelija Mandru Luizan ja hänen miehensä luona. 
Annetaan puheenvuoro Paolalle:

"Ajelin kauniin kultaisten maissi- ja auringonkukkapeltojen läpi tänne Bukarestin ulkopuolelle, Gradistean kylään.
Viimeinen päivä täällä, hiukan haikea mieli...


Vastassa minua oli ihastuttava kuudenkympin hujakoilla oleva Mandrun pariskunta, Luiza ja hänen insinöörinä työskentelevä miehensä.
Heidän hyvinhoidetussa puutarhassa vilisti tällä hetkellä 30 aikuista koiraa ja siihen päälle kymmenen pentua, mutta tällaista määrää ei siellä olisi uskonut olevan!

Häkit olivat tilavia, koirilla oli kylpyastioita, kauniita siistejä huopia, tuoretta ruohoa, puiden varjoja... Jos tätä paikkaa vertaa lähes mihinkään muuhun näkemääni tarhaan/suojaan, tämä olisi paratiisi!"

Paola ja kotia etsivä TIBY

Leon, joka löytyy pian Kulkurien adoptio-ohjelmasta
Kuva: Paola Suhonen

Mandrujen pihalla, kotia etsivä ARYA

Mandrut pihamaallaan

"Mandrun pariskunta selvästi rakasti jokaista nelijalkaista ystäväänsä. Koiria puhuteltiin nimeltä, niitä rapsuteltiin ja ne pääsivät halutessaan syliin. 
Heillä oli myös sopivasti rajoja, kieltoja ja sääntöjä. Olen aivan vakuuttunut, että jokainen näistä heidän pelastamastaan katukoirasta on heillä vietetyn ajan jälkeen täysin valmiita ja tasapainoisia adoptoitavaksi kotikoiraksi!" Paola jatkaa.

 
Luiza Suomeen kotiin varatun ELLARIAN ja pitkään omaa kotiaan odottaneen TEDDYN kanssa.
Kuva: Paola Suhonen


Herra ja Rouva Mandru ja kotia etsivä AILEE.



"Herra Mandru kertoili, miten heidän koko koiraperheensä oli alkanut kasvaa. Eräänä työpäivän aamuna sattumalta löydetty emokoira oli kiinnittänyt hänen huomionsa, eikä tätä voinut jättää yksin keskelle tietä... Herra Mandru oli myös etsinyt emon pennut käsiinsä ja tästä kaikki alkoi." Paola kertaa.


"Puhuimme pitkään myös Gradisten tyhjälle tontille hylätystä koirajoukkiosta, jota myös Kulkurit olivat avustaneet (Operaatio Gradistea).
Kävimme myös paikanpäällä katsomassa tätä tonttia tyhjine, ränsistyneine hökkeleineen. Käsittämätön juttu tämäkin!"


Yksi Operaatio Gradistean avulla pelastuneista koirista, ELLARIA, helmikuussa 2015
Kuva: Luiza Mandru

Ellaria helmikuu 2015
Kuva: Luiza Mandru

Ellaria huhtikuussa 2015. Viikon päästä Ellaria lentää omaan, odottavaan kotiinsa Suomeen.
Kuva: Luiza Mandru


Operaatio Gradistean jäljiltä Luizan luona on vielä kolme koiraa vailla kotejaan. Kahteen näistä Paola tutustui myös tänään.

"Tapasin Mandrujen luona tästä porukasta vielä kotia etsivät ihastuttavat kaverukset ARYAN ja AILEEN

Arya oli vilkkaana ja uteliaana tutustumassa uuteen vieraaseen välittömästi. Halauksista ei meinannut tulla loppua ja Arya oli myös innokas kameran edessä poseeraaja. Tästä joku saa energisen lenkkikaverin ja luonnossa puuhailijan. 

Aileen oli toverustaan ujompi ja tarkkailevaisempi. Ei häntä kyllä pelokkaaksi voi sanoa, lempeästi tuli tämäkin kaveri syliin ja painautui hellästi minua vasten. Aileen on varmasti rauhallisempaa sorttia ja selvästi viisaan oloinen koira. Ihania molemmat!"


Arya, Leon ja Paola
Kuva: Luiza Mandru

Arya ja Luiza
Kuva: Paola Suhonen

Ailee
Kuva: Paola Suhonen

Ailee ja Luiza
Kuva: Paola Suhonen

Paola&Ailee

Paola&Arya


"Ja sitten... taas näitä minun pörrökuonoja.
Aivan mielettömän ihana valko-musta-harmaa turrelo... tästä kaverista ei voi olla tykkäämättä! Hän oli välillä rauhallinen tarkkailija, välillä hyppäsi syliin, välillä olikin jo selällään rapsutuksia odottelemassa. Selvästi myös Luizan lemmikki :)", Paola kertoo tavattuaan TRUSTIN, joka löytyy myös pian Kulkurien adoptio-ohjelmasta. 



Luiza ja Trust
Kuva: Paola Suhonen

Trust
Kuva: Paola Suhonen



Paola jatkaa:
"Sitten minulle esiteltiin juuri heidän suojalleen saapunut pieni valkoinen, ihan pikku karitsan näköinen otus. Sen turkki oli ollut kuulemma ihan tahmea, öljyn, kirppujen ja lian peitossa löydettäessä ja se sai työnimen Skelton Puppy. Luiza oli kylvettänyt tätä kaveria viisi kertaa! Nyt sen turkki oli pehmeä kuin sametti ja se tarkkaili iloisesti pihan muiden koirien puuhia... voi tätä söpöläistä!!"


Skelton Puppy sai nimekseen Marco, ja se löytyy Kulkurien adoptio-ohjelmasta piakkoin.


Skelton Puppy Marco löydettäessä 1.9.2015
Kuva: Mandru Luiza

Marco ensimmäisenä päivänä Luizan luona
Kuva: Mandru Luiza


Pikku "karitsa"
Kuva: Paola Suhonen

Marco 5.9 <3
Kuva: Paola Suhonen



"Juttelimme taas pitkät pätkät Romanian koiraongelmasta yleisellä tasolla, ihmisten asenteiden muuttamisesta, korruptiosta ja rankkuribisneksestä, jossa tuntuu olevan mukana koko kylän poliittinen johtoporras. Mandrut uskovat kuitenkin tulevaisuuden muutokseen, vaikka se olisikin hidasta.

Heidän kaltaisia ihmisiä tarvitaan Romaniaan lisää!
Järkeviä, lämminsydämisiä, työteliäitä ihmisiä, joita kiinnostaa eläimien kokonaisvaltainen hyvinvointi!
Aivan mahtava paikka!

Herra Mandru vei minua vielä tutustumaan paikalliseen luostariin ja kertoili kylätien varrella yksityiskohtaisesti, mistä kukakin koira oli poimittu heille turvaan. Heille selvästi jokaisella koiralla oli merkityksellinen paikka heidän sydämessään ja heille niiden tarinat olivat tärkeitä... " Paola lopettaa. 





Luiza ja Marco 5.9.
Kuva: Paola Suhonen

Paola ja Teddy

<3 <3 <3




Luiza Mandrulle voi osoittaa lahjoituksia Rescueyhdistys Kulkurien kautta: FI73 1029 3000 3566 41. Viitenumero 12551.












 FI73 1029 3000 3566 41
Paolan matka Romaniassa on tullut päätökseensä. Huomenna hän lentää kotiin kuuden onnellisen kulkuri-koiran kanssa, joita odottaa täällä omat kodit ja turvallinen elämä rakastettuina kotikoirina. 

Palaamme blogiin varmasti vielä uusien kirjoitusten voimin useaan otteeseen, sillä matkasta riittää ammennettavaa, mutta haluamme tässä vaiheessa kiittää kaikkia teitä lukijoita, ketkä olette seuranneet Paolan matkaa kahden viikon ajan. Tukenne on ensiarvoisen tärkeää!

Ennenkaikkea haluamme kiittää koko Kulkurien tiimin puolesta Paolaa. 

Aito auttamisenhalusi, lämminsydämisyytesi ja vilpitön kiinnostuksesi Romanian kodittomien koirien tilannetta ja tätä matkaa kohtaan on ollut koskettavaa, motivoivaa ja kannustavaa. Olet todella rohkea ja sitkeä ihminen, sillä tämä matka olisi ollut raskas toteuttaa kokeneellekin Romanian kävijälle. Arvostamme tekoasi suunnattoman paljon ja luulemme, että sateenkaarisillalla eräs Erikoiskoira katselee perääsi myös varsin hyväksyvästi.


Kiitos <3




Somewhere over the rainbow
Skies are blue,
And the dreams that you dare to dream
Really do come true.

perjantai 4. syyskuuta 2015

Takaiskuja, turhautumista ja toivonpilkahduksia

Torstaina Paola palasi jälleen Asociatia Suflete Dragin voimanaisten Alina ja Anda Murgun kanssa työn touhuun. Eilisen päivän kuulumiset voi lukea täältä.

Melkein kaksi viikkoa alkaa olla takana Paolan Kulkuri-matkaa Romaniassa ja olisi ihme, jos väsymys ei jo painaisi. 
Loppusuora häämöttää ja tänään Paolalla oli toiseksi viimeinen täysi päivä romanialaisten eläinsuojelijoiden arjessa. 

Aamulla Paola tapasi Alinan ja Andan heidän asuntonsa edessä ja he lähtivät yhdessä jokapäiväiselle ruuanhakumatkalle läheiseen markettiin. Muutama kauppa lahjoittaa Suflete Dragille edellispäivänä vanhaksi menneitä ruokia, kuten makkaroita ja leikkeleitä koirille, hedelmiä aaseille, leipää, suklaata tarhalla asuville lapsille jne. Tämä on suuri apu kun päivittäisiä ruokittavia suita on yli 200. Lisäksi Suflete Dragin yhteistyötahot Ranskassa ja Suomessa (Kulkurit) lähettävät kuukausittain ruokaa koirille. Lahjoituskuormien lähettämisestä voi lukea lisää täältä

Ruuanhakureissu katkesi yllättäen, kun Anda näki marketin parkkipaikalla kaksi vanhaa koiraa, jotka eivät olleet olleet siellä ennen, ne olivat todennäköisesti hiljattain hylättyjä ja helppoja saaliita rankkureille. Päätyminen kunnalliselle tarhalle Bukarestissa on yhtä kuin varma kuolema, joten tämän tietäen eläinsuojelijoiden on hyvin vaikea kääntää selkäänsä, vaikka he taistelevatkin kapasiteettinsa äärirajoilla jatkuvasti. 
Vanhat koirat päätyivät Murgujen auton kyytiin. 

Tarhalla ruokakuorma purettiin ja niin koirat, aasit, kuin tarhalla asuva köyhä perhekin saivat tuliaisia. 









Alina lähti eläinlääkärireissulle eilen löydetyn Tony-koiran ja parin muun hoitoa vaativan koiran kanssa ja Anda ja Paola siirtyivät vanhalle Jilavan tarhalle, missä osa Suflete Dragin koirista vielä asuu ennen kuin kaikki häkit uudella tarhalla ovat valmiita. 


Eilen tullut Tony-koira


Suflete Dragin uusi Sintestin tarha
Kuva: Paola Suhonen
Sintestin tarhan asukkaita
Kuva: Paola Suhonen

Kotia etsivä Spaghetti


Näkymä vanhalla Jilavan tarhalla oli karu.

"Ei juoksevaa vettä, paahtavassa helteessä kopeissaan lukuisia koiria, joista vanhimmat asukkaat olivat odottaneet omaa kotiaan jo 8 vuott!
Surullinen näky... jotenkin tuntui, että tältä tarhalta toivo oli jo loppunut näiden kaverusten kohdalla. Osa oli tosi ihmisarkoja ja alistuneen tai pelokkaan oloisia. Alina kertoi myös tarhalla sattuneista kohtalokkaista tappeluista koirien kesken. Toivottavasti uudelle Sintestin tarhalle siirto saisi näillekin hauvoille uden elämänpilkkeen silmiin, sillä siellä asiat ovat paljon paremmin", Paola kertoo.


Vanhalla tarhalla Anda ja Paola viettivät puoli päivää ollen koirien seurana ja niitä kuvaten ja rapsutellen.
Uudelle Sintestin tarhalle palattuaan myös Alina oli palannut eläinlääkärireissultaan ja päivän työt saattoivat alkaa. 

Paola osallistui pentujen ruokkimiseen ja lääkitsemiseen, aurinkosuojien korjaamiseen ja Paola myös antoi työntekijäperheen tyttärelle harjan koirien harjaamista varten.

"Toivottavasti uudesta sukupolvesta Romaniassa kasvaa eläinrakkaita aikuisia, jotka ymmärtävät, että lemmikit ovat osa perhettä."





Päivän päätteeksi Paola ja Murgut erkaantuivat, mutta Paola sai perään viestin Alinalta. Alina oli joutunut kotimatkalla peltikolariin ja hänen autonsa on ajokelvoton. Se tarkoittaa valtavia lisäongelmia Suflete Dragille, sillä autoa käytetään niin koirien kuin ruokienkin kuljettamiseen päivittäin. Auton korjaus maksaa, eikä yhtään ylimääräistä rahaa ole.




Illan tunnelma on raskas. Eläinten ja niiden auttajien arki on riittävän vaikeaa jokaisena päivnä ilman ylimääräisiäkin ongelmia. Joskus on mahdotonta ymmärtää, mistä paikalliset saavat voimaa jatkaa eläinten auttamisen parissa. 

Loppuun vielä kuvia eiliseltä ja tältä päivältä Suflete Dragin väestä.

Asociatia Suflete Dragia voi auttaa lahjoittamalla Rescueyhdistys Kulkurien tilille FI73 1029 3000 3566 41. Käytäthän viitenumeroa 1232. Kiitos!


 
Fane ja Mariana-aaseista voit lukea lisää TÄÄLTÄ.


Kodittomia pentuja

Mami odottaa omaa kotia

Mami

Alina ja Mami

Tarhan asukkaita

Koditon pikkunalle






Seuraavan sukupolven toivonpilkahdus <3


FI73 1029 3000 3566 41